Sustainable biogas –hankkeen yhtenä tavoitteena on ravinteiden hallinnan parantaminen ja sopivien työkalujen luominen niin koko Itämeren alueelle kuin hankkeen pilottialueille Lounais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Latvian Zemgalessa. Pilottialueilla työ on käynnistynyt alueellisten ravinnetaseiden tarkastelun mahdollistavien ravinnekarttojen luomisella. Karttojen tarkoituksena on esittää kuntatasoa tarkempaa tilannekuvaa ravinteiden jakautumisesta alueellisesti, mitä esimerkiksi viranomaiset voivat käyttää ravinteidenhallintaa koskevassa työssään. Syksyllä 2020 julkaistiin ensimmäiset kartat, jotka kattoivat Lounais-Suomen alueen. Nyt vastaavanlaisia karttoja on tuotettu myös projektin kahdesta muusta kohdealueesta; Ahvenanmaasta ja Latvian Zemgalesta.
Kartoilla havainnollistetaan alueilla vuosittain muodostuvien biomassavirtojen ravinnesisältöä. Latvian Zemgalen kartoissa kuvataan myös kaliumin ja orgaanisen aineksen pitoisuuksia paikallisessa maaperässä. Alueiden ravinnetasapainon hahmottamiseksi muodostuvia ravinnemääriä vertailtiin arvioihin alueen kasvintuotannon lannoitustarpeista, jotka on esitetty omilla kartoillaan.
Kotieläintuotannosta syntyvä lanta on Ahvenanmaan suurin ravinnekuormitusriski
Tarkasteltavat ravinnepitoiset biomassat muodostuvat tuotantoeläinten lannasta, kunnallisten vedenpuhdistamojen jätevesilietteistä, kuntien biojätteestä, teollisuuden orgaanisista sivutuotteista ja jätteistä sekä maatalouden sivutuotteista. Tarkastelun laskemien perusteella Ahvenanmaalla vuosittain syntyvissä biomassoissa on yhteensä 242,5 tonnia fosforia ja 1254 tonnia typpeä.
Vertailtaessa eri sektoreilla kerättyjä aineistoja materiaalivirtojen sisältämistä ravinteista havaittiin, että yhdyskuntien jätevesilietteet, -biojäte sekä ruokateollisuuden ja kasvintuotannon jätteet ovat (kotieläintuotannon lantaan verrattuna) pienemmässä roolissa Ahvenanmaalla muodostuvien ravinnemäärien kokonaisuudessa. (Kuva 1. ja Kuva 2.)
Jäteveden käsittelyn osalta huomion arvoista on, että Ahvenanmaalla on 12 kunnallista jätevedenpuhdistamoa, joista suurin osa kuljettaa jätevesilietteet Maariahaminan käsittelylaitokselle. Näin ollen jätevesiliete keskittyy pääkaupunkiin, mikä lisää alueelle kulkeutuvia ravinnemääriä.
Elintarviketeollisuuden orgaaniset jätteet ja yhdyskunnan biojätteet muodostavat kokonaisfosforimääristä pienimmät vuosittaiset osuudet. (Kuva 2.) Vuosittaisen typpimäärän näkökulmasta elintarviketeollisuudet orgaaniset jätteet ylittävät yhdyskuntien jätevesilietteiden typpimäärät, mutta ovat edelleen merkittävästi pienempi kuin maataloudesta kumuloituvat ravinnemäärät. (Kuva 1.)
Syntyvää kotieläintuotannon lannan ja ravinteiden määrää arvioitiin Ruokaviraston aineistoilla kotieläinten määristä sekä soveltamalla kirjallisuusarvoja eri eläinryhmien vuosittain tuottaman lannan ravinnepitoisuuksista.
Arvion mukaan kotieläintuotannosta syntyvä lanta Ahvenanmaalla sisältää vuosittain 948 tonnia typpeä ja 169 tonnia fosforia. Ahvenanmaalla on kokonaisuudessaan noin 60 000 tuotantoeläintä, joista noin 20 % on nautoja. Tarkastelussa havaittiin, että selkeästi suurin osa kotieläinten lannan fosforista (72 %) on peräisin naudoista. (Kuva 3.)
Ravinteiden määrä ylittää kasvintuotannon tarpeet
Ravinteita sisältävien biomassojen muodostumisen lisäksi arvioitiin paikallisen maatalouden ravinteiden takaisinottokapasiteettia. Arvio pohjautui Ahvenanmaan peltolohkojen pinta-aloihin sekä niiden fosforin ja typen lannoitustarpeisiin. Lannoitustarpeita arvioitiin erikseen kahdessa skenaariossa perustuen ympäristökorvausjärjestelmän lannoitusrajoihin sekä tieteellisten julkaisuiden arvioihin kasvien ravinteiden tarpeesta. Ravinteiden alueellisen muodostumisen ja kasvintuotannon tarpeen vertailu osoittaa, että ravinteita pääosin muodostuu samoilla alueilla kuin missä niitä tarvitaankin, mutta liikaa kasvintuotannon tarpeisiin nähden erityisesti fosforin osalta.
Saltvikin, Finströmin, Jomalan ja Hammarlandin kunnat erottuvat vahvimmin ravinnekartoilta juuri tällaisina alueina. (Kuva 4) Näillä alueilla sijaitsee merkittävä osa Ahvenanmaa kotieläin- ja kasvintuotannosta.
Tarkastelun laskemien perusteella Ahvenanmaalla vuosittain syntyvissä biomassoissa on yhteensä 242,5 tonnia fosforia ja 1254 tonnia typpeä. Ravinnetaselaskelmat osoittavat, että ravinneylijäämää syntyy fosforin osalta moninkertaisesti suhteessa peltojen lannoitustarpeisiin. Kotieläintuotannosta syntyvä lanta on merkittävin yksittäinen ravinneylijäämään vaikuttava sektori sisältäen 70% fosforista ja 75% typestä. (Kuva 1. ja Kuva 2.)
Ylläpidetyt ravinnekartat osaksi ravinteidenhallintasuunnitelmia
Ahvenanmaalla syntyvän ravinneylijäämään seurauksena on tärkeää, että tilannekuvaa ravinnetaseista ylläpidetään jatkossakin, ja laskelmia toteutetaan uusien sekä tarkempien aineistojen avulla. Ravinneylijäämähaasteen ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistyötä ja kehityssuunnitelma. Sustainable Biogas –hankkeen seuraavassa vaiheessa Ahvenanmaalle tehdään ravinteidenhallintasuunnitelma, jolla voidaan edistää ravinnetasapainon muodostumista alueelle.
Ahvenanmaan ravinnekarttoja esiteltiin 10. helmikuuta järjestetyssä virtuaalisessa työpajassa, jossa aloitettiin myös keskustelu kehitystoimenpiteistä ravinnetaseen tasapainottamiseksi.
Ahvenanmaan raporttiin voi tutustua täältä.
Ahvenanmaan kartat toteutti konsulttiyhtiö Vahanen Environment Oy, ja työhön osallistuivat myös John Nurmisen Säätiö, Ahvenanmaan maakunnan hallitus ja Varsinais-Suomen ELY. Sustainable Biogas –hanke on Interreg Central Baltic –ohjelman osarahoittama.
